"Parasta Ranskasta" sanotaan Fred Vargasin Kuriton mies nurin -dekkarin kannessa, ja saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Ensin luin Vargasilta kirjan Ikimetsän sydän ja sitten oli pakko hakea kirjastosta uusi Vargas, vaikka yöpöydällä odotti tukku muita kirjoja.
Lopetin juuri Kurittoman miehen, ja istun nyt tässä ja ihmettelen, mikä ihmeen dekkaristi Vargas on. Totta kai oikea dekkaristi, sillä molemmissa lukemissani kirjoissa jahdataan murhamiestä, mutta huomio on vähintään yhtä paljon jahtaajissa, ranskalaisissa pienissä kylissä ja ranskalaisessa elämänmenossa. Juuri nyt tuntuu, että Vargasin kirjat ovat enemmänkin kiehtovia romaaneja kuin dekkareita.
Henkilöt ovat värikkäitä ja erikoisia, mutta niin täysiä ihmisiä, että heihin on helppo kiintyä. Vieläkin taidan istua heidän kanssaan vuoren juurella Belcourtin pienen kaupungin liepeillä. Soliman keittelee ruokaa ja Paimen istuu puun alla ja lepuuttaa loukkaantunutta jalkaansa. Pariisilainen boheemi rikoskomisario Jean-Baptiste Adamsberg istuu vieressä vajonneena ajatuksiinsa, jotka leijuvat hänen ympärillään kuin sumupilvi.
Vargasia voi suositella kenelle tahansa. Varsinkin niille, jotka arvostavat sujuvaa kieltä ja takeltelematta etenevää kerrontaa. Kahden lukemani Vargasin juonet ovat hyvin rakennettuja. Tosin henkilöt ja maisemat imaisivat niin otteeseensa, että olin kuin puulla päähän lyöty, kun jahdatun murhaajan henkilöllisyys paljastui. Auts.
2 kommenttia:
Kivaa, kun löytyy blogeja, joista voi napata kirjasuosituksia :)Olen myös kova kirjojen ystävä ja opin lukemaan samanikäisenä kuin sinä. Unelmanani on joskus kirjoittaa kirja, mutta en ole saanut yhtään mitään aikaiseksi (en ole kyllä yrittänytkään, joku kaunis päivä sitten...).
Heippa katilein. Minullakin oli joskus nuorempana unelma kirjan kirjoittamisesta. Se on jo unohtunut, mutta toivotaan, että sinulle se kaunis päivä koittaa. Kirjan kirjoittamisen (tai kirjoittamisen yrittämisen) sijasta olen saanut aikaiseksi joitakin draamatekstejä. Mutta kaiken kaikkiaan minun kirjaharrastukseni painottuu vahvasti lukemisen puolelle.
Lähetä kommentti