tiistai 5. elokuuta 2008

Sofi Oksanen


Katselin aikoinaan lehdistä kuvia Sofi Oksasesta. Pitkä, musta-violetti rastatukka, vahva meikki. Nuori tyttö. Miten sellainen voisi olla hyvä kirjailija? Sitten kuulin Sofi Oksasta Nadjan huoneessa, radio ykkösen hienossa kirjallisuusohjelmassa. Miten kypsiä mielipiteitä niin nuorella voi olla. Miten valtava tietomäärä hänellä oli. Hain kirjastosta Sofi Oksasen Puhdistuksen.

Aivan alku tuntui koukeroiselta ja tehdyltä, mutta kohta tyyli selkeni Oksasen omaksi huikean kauniiksi kieleksi, ja minä olin koukussa ja myyty. Lukeminen oli nautinto. Puhdistus tilittää Viron menneisyyttä, kirjassa kohtaavat nuori tyttö ja vanha nainen, tämä päivä ja neuvostovallan aika. Naisia yhdistää koettu väkivalta ja häpeä, kaiken yllä leijuu toisen valtion valta ja puristava sorto.

Yhtä paljon kuin Neuvosto-Virosta kirja kertoo ihmisestä. Eikä mitään hyvää ja kaunista, sillä kyse on mustasta rakkaudesta, omistamisen halusta ja petoksesta.

Puhdistuksen jälkeen luin heti myös Oksasen varhaisemmat kirjat, Stalinin lehmät ja Baby Janen. Ehdottomasti lukemisen arvoisia kirjoja nekin.

4 kommenttia:

savisuti kirjoitti...

Tämä kirja on juuri työn alla, todella mielenkiintoinen.

iidamari kirjoitti...

Kiitos kommentista. Itseäni huvitti, että juuri kun olin pannut tämän tekstin Lukuhuoneeseen Sofi Oksanen joutui näyttävästi julkisuuteen, kun Suomen Pietarin konsulaatti eväsi tökerösti häneltä pääsyn sikäläiseen runotilaisuuteen.

Jos Puhdistus kiinnostaa, kannattaa lukea myös muut Sofi Oksaset.

Piri kirjoitti...

Finlandia-palkinto Sofille tästä kirjasta. Onnitteluni! Varasin teoksen syksyllä kirjastosta. Epähuomiossa varasin äänikirjan. Siksi voin sanoa, että kuuntelin kirjan.

iidamari kirjoitti...

Heippa Piri. Minäkin luin tämän ilouutiset ja kirjoitin onnittelut Sofi Oksaselle blogiini. Hieno kirja. Lue, kun ehdit.