lauantai 2. elokuuta 2008

Lapsi Auschwitzista


Muutama vuosi sitten vietimme mieheni kanssa joulun Krakovassa. Jouluaattona kävimme Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireissä. Kameraan tallentui hurja kuva: Auschwitzin komentajan Rudolf Hössin perheen talo, jonka pihaa rajaavat yhdeltä sivultaan keskitysleirin tiiliparakakit.

Tämä kuva nousi jatkuvasti mieleeni, kun luin John Boynen kirjaa Poika raidallisessa pyjamassa. Siinä natsismia ja keskitysleiriä katsotaan keskitysleirin komentajan pojan, 9-vuotiaan Brunon silmin. Kotinsa seiniin kyllästynyt poika tekee tutkimusretkiä ympäristöön ja tutustuu aidan toisella puolella istuvaan Shmueliin. Pojista tulee ystäviä. Hieno kirja, jota voi suositella kenelle tahansa - myös niille, jotka muutoin karttavat natsismiaihetta. Ei ahdista. Kuitenkin varoituksen sana: tämä on kirja, jota ei unohda.

Yksi kohtaus jäi erityisesti mieleen. Pojat keskustelevat suklaasta. Shmuel kertoo syöneensä sitä kerran, ja Bruno ihmettelee, hän syö sitä joka päivä. Seuraavana päivänä hän ottaa retkelleen mukaan suklaata antaakseen se luurangon laihalle ystävälleen aidan toisella puolella. Matka on kuitenkin pitkä, ja Bruno napsii palan toisensa jälkeen kunnes suklaasta jäljellä on enää pala tai pari. Näin vähää en kehtaa ystävälleni viedä, Bruno ajattelee ja syö loputkin.

3 kommenttia:

Palaga kirjoitti...

Ihana, että avasit silmäni lukemaan juuri tätä kirjaa ja niitä monia muita!

savis kirjoitti...

Tämä pitää lukea, kiitos kun kerroit siitä. Seuraan jatkossakin.

http://savisuti.vuodatus.net

Magica de Spell kirjoitti...

Täytyy lisätä tämä luettavien kirjojen listalleni, sillä olen lukenut tästä muualtakin positiivisia arvioita. :)