sunnuntai 3. elokuuta 2008

Kirjavaras


Alkukesästä monella areenalla hehkutettiin Markus Zusakin Kirjavarasta. Itse tartuin siihen, kun luin kirjan etu- tai takaliepeestä tekstin: "Kun kuolema kertoo tarinan, on syytä pysähtyä kuuntelemaan".

Kirjavarkaan kertoja on todellakin kuolema. Lempeä kuolema, joka irrottaa hellästi ihmisen sielun ruumiista ja kuljettaa sen pois sylissään. Miten kaunis kuva Zusakilta! Töitä riittää, sillä kirjassa eletään aikaa, jolloin Saksa vajoaa natsismiin. Päähenkilö on pieni tyttö, Liesel, se kirjavaras.

Kirjavaras ei ehkä ole klassikko, mutta tänä päivänä, jolloin kansanmurhat seuraavat toistaan, on hyvä lukea pienistä kauniista teoista, joita ihan tavalliset ihmiset pahan keskellä tekevät. Lukea, miten pieni valo voi asettua vastustamaan suurta pimeyttä. Nuo hetket ovat Zusakin kirjan herkintä ja kauneinta antia.

Kirjavaras ei missään tapauksessa ole kertomus pahasta ja pahasta kuolemasta. Se on kertomus elämästä, rakkaudesta ja kirjojen mahdista. Tiedän monien pitävän kirjaa yhtenä parhaista lukuelämyksistään, ja myös minusta se oli kertakaikkiaan hieno ja mukaansa tempaava kokemus. Suosittelen sydämestäni kaikille, jotka toivovat valoa pimeyteen ja lämpöä kylmyyteen.

6 kommenttia:

Palaga kirjoitti...

Varasin Kirjavarkaan kirjastosta. Oli vielä lainassa.

melkoelli kirjoitti...

Minä olen juuri alottanut tämän lukemisen. Kovasti tätä on ainakin kehuttu.

AniLo kirjoitti...

Pidin kirjasta alkuhämmennyksen jälkeen todella paljon! Kaunis teos, jonka löysin divarista (ja vieläpä pilkkahintaan ;)

iidamari kirjoitti...

Anilo, oletko lukenut kirjan Poika raidallisessa pyjamassa? Voisit pitää siitä, jos pidit Kirjavarkaasta.

AniLo kirjoitti...

Laitan tuon mainitsemasi kirjan luettavien listalle! Koskettavan rankalta vaikuttaa.

iidamari kirjoitti...

Poika raidallisessa pyjamassa ei ehkä kuitenkaan ole sillä tavalla rankka kuin etukäteen luulee. Rankka tietysti, mutta ei sillä tavalla...Pistää ajattelemaan ihan viimeisen päälle.