Paul Austerin Sattumuksia Brooklynissa oli minusta ehkä syksyn paras kirja. Pidin siitä tavattoman paljon. Siksi aloin lukea myös Austerin kuuluisaksi tehnyttä New York-trilogiaa. Nyt on ensimmäinen osa, Lasikaupunki, luettu.
Lasikaupungin päähenkilö on Daniel Quinn, jännityskirjailija. Quinn saa yöllä puhelinsoiton, jossa avunetsijä kyselee Paul Austeria Austerin etsivätoimistosta. Niin siinä sitten käy, että Quinn ottaa tehtävän vastaan Paul Austerin nimellä.
Tehtävä on suojella Peter Stillmania tämän isältä. Professori-isä on pitänyt poikaa koemielessä pimeydessä ja yksinäisyydessä tämän ensimmäiset elinvuodet. Mikäli ymmärsin oikein, kokeen tarkoituksena oli nähdä, löytääkö vailla ihmiskontakteja kasvava poika jonkinlaisen alkukielen, jumalallisen kielen.
Pidin tästäkin kirjasta paljon. Se kertoo koko ajan jostakin muusta, mistä sanat kertovat; sanojen taustalla on tarina, joka johtaa lukijan Daniel Quinnin mieleen. Hurja juttu ja erinomaisesti kirjoitettu kirja, jota pitää enemmän tunnustella kuin yrittää ymmärtää kirjaimellisesti sana sanalta.
Pitää hakea kirjastosta trilogian toinen osa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti