Toni Morrisonin Rakkaus on hämmentävä kirja. Mitä muuta voi sanoa, kun henkilöt alkoivat hahmottua vasta kirjan puolivälissä? Kahlasin alkupuolen läpi vähän väkisin, mutta koko ajan oli tunne, että tästä tulee jotakin. Ja niin tuli. Puolenvälin jälkeen kirja oli pelkkää rautaa niin kuin Nobel-kirjailijalta sopii odottaakin.
Kirja kertoo nimensä mukaan rakkaudesta; neljän tai viidenkin naisen rakkaudesta samaan karismaattiseen mieheen.
Kertomus lähtee liikkeelle henkilöiden nykyhetkestä, mutta avautuu sitten kuin kerros kerrokselta kuin sipuli aina lapsuuteen saakka. Sieltä löytyvät syyt, miksi kaksi päähenkilöä käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät.
Huikean hienosti Toni Morrison näyttää, miten pieniltä näyttävät, ohimennen tapahtuvat asiat voivatkin olla kaikkein suurimpia asioita; niitä, jotka voivat muuttaa ihmisten elämän kulkua.
Alkupuolen ponnistelu maksaa vaivan. Kannattaa ehdottomasti lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti