perjantai 13. maaliskuuta 2009
Indridason Räme
Arnaldur Indridasonin Räme on ilmestynyt jo vuonna 2003, mutta vasta nyt luin tämän islantilaisen kirjailijan dekkarin. Räme on palkittu keväällä 2002 Lasiavaimella vuoden parhaana pohjoismaisena dekkarina. Indridasonista vielä sen verran, että hän on Islannin suosituin kirjailija, jonka kirjat ovat ajoittain pitäneet useaa kärkitilaa maan myyntitilastoissa.
Vasta toista lainaamani Indridasonin kirjaa selatessani muistin, että olin jo lukenut sen, nimittäin kirjan Ääni kuin enkelin. Siitä en oikein pitänyt, se oli jotenkin suttuinen ja tunkkainen, ja siinä oli liikaa päähenkilön ja hänen tyttärensä välien selvittelyä.
Mutta Rämeen ansiosta taidan tutustua muihinkin islantilaisen dekkareihin; ei liikaa raakuutta ja väkivaltaa, vaan vähän fundeeraavampaa otetta. Ihastuin nyt myös Indridasonin poliisiin, Columboa monessakin mielessä muistuttavaan Erlenduriin.
Rämeessä Erlendur selvittelee murhaa, jonka taustalta löytyy ilkeää, patologista rikollisuutta. Pahasta syntyy jotakin hyvää, mutta hyvä ei kestä sitä, että on syntynyt pahasta. Näin hämärästi voin kertoa juonen paljastamatta sitä. Kannattaa lukea.
Katsoin juuri Nurmeksen kirjaston sivuilta, että sieltä löytyy kahden lukemani lisäksi ainakin kolme muuta Indridasonin dekkaria.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Voi, olet taas ehtinyt lukea vaikka mitä, enkä minä saa luettua sivuakaan, kun töissä on kaikki ihan sekaisin. Olen jossain vaiheessa selaillut näitä islantilaisia kirjastossa, mutta tartuin sittekin norjalaiseen, Karin Fossumiin, joka osui ja upposi. Pidän hänen kirjoistaan todella paljon.
Heippa Teresita, niinhän se on, että jos joku elämän sara on sekaisin, ei lukemisesta tule mitään. Eikä siitä tule mitään myöskään silloin, kun mieli on jostakin syystä levoton ja rauhaton. Juuri levottomuuden vuoksi olen keskeyttänyt monta kirjaa viime aikoina.
Kiitos, kun muistutit Karin Fossumista. Olen lukenut häneltä joskusta montakin kirjaa: Evan katse, Älä katso taaksesi!Ken sutta pelkää, Piru valoa kantaa ja Rakas Poona.
Nämä kaikki viimeistä lukuun ottamatta ovat vanhempaa tuotantoa, ennen 2000 lukua ilmestyneitä.
Minäkin pidän Fossumista. Hassua oli, kun jossakin noista kirjoista murhaaja oli kotoisin Valtimolta, joka on Nurmeksen naapurikunta. En vain muista, mikä kirja se noista oli.
Lähetä kommentti