keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Siunattu koti


Jhumpa Lahirin Tämä siunattu koti. Kun novellikokoelma saa New Yorkerin esikoiskirjapalkinnon, Pennin Hemingway Awardin, O'Henry Awardin ja Pulitzerin kaunokirjallisuuspalkinnon, kokoelma on suorastaan pakko lukea. Itse kyllläkin päädyin lukemaan tämän kokoelman sen jälkeen, kun olin lukenut Lahirin loistavan novellikokoelman Tuore maa.

Tämä siunattu koti -kokoelman suomenkielinen nimi viittaa kolmanneksi viimeiseen novelliin, jossa intialaissiirtolainen nuoripari löytää uudesta asunnostaan aina vain uusia kristittyjä symboleja. Sukulaisten naittama pari vasta opettelee tuntemaan toisiaan, mutta vieraus vain kasvaa ja tulee näkyviin symbolien myötä.

Kokoelman englanninkielinen nimi on Interpreter of Maladies, Tuskien tulkki, joka on kolmannen novellin nimi. Satunnainen turistiopas Kapasi ihastuu kuljettamaansa turistiin tai kuvitelmaansa hänestä, ja tulkitsee väärin tätä kolmen lapsen äitiä ja tämän suhdetta mieheensä. Tästä novellista pidin ehkä eniten, tai ainakin se liikutti ja herätti myötätuntoa Kapasia kohtaan.

Tässä kokoelmassa niin kuin aikaisemmassa kokoelmassaankin Jhumpa Lahiri kuvaa kahden kulttuurin, Intian ja Amerikan välimaastossa eläviä ihmisiä. Lahirin novellit eivät ravistele eivätkä huuda. Ne kertovat tarinaansa leudosti kuin kesätuuli, lämmöllä ja hellästi.

Suosittelen lämpimästi.

2 kommenttia:

Piri kirjoitti...

Pidin tästä kirjasta. Otin lainaksi pari kuukautta sitten.

iidamari kirjoitti...

Kiva, kun pidit. Meillä taitaa olla samanlainen maku kirjojen suhteen. Sitten vaan käsiksi Lahirin Tuoreeseen maahan, vai mitä?