torstai 4. syyskuuta 2008

Mustat morsiamet


Joku naistenlehtihaastattelu sai minut tarttumaan Sirpa Kähkösen romaaneihin, ja nyt olen myyty. Sain juuri loppuun Mustat morsiamet. Se on nuorisokirjailijana tunnetun Kähkösen ensimmäinen historiallinen romaani.

Mustat morsiamet kertoo Kuopiosta 1920- ja 1930 -luvuilla. Kirjan tyyli on jotenkin naivia, alussa se häiritsee, mutta nuoren naisen kasvutarina imaisee mukaansa ja tyyli alkaakin tuntua naivin sijasta pikemminkin selkeältä.

Anna on Savon korvesta Kuopioon piiaksi tullut nuori tyttö. Hän rakastuu, alkaa odottaa lasta ja ehtii mennä naimisiin ennen kuin saa tietää, että hänen miehensä on kommunisti. Eletään vahvasti 1918 -kansalaissodan jälkitunnelmissa. Mies vangitaan ja hän saa seitsemän vuoden vankeustuommion, jonka hän kärsii Tammisaaressa. Anni on menettänyt lapsensa synnytyksessä, mutta hän saa uuden perheen anopistaan, apestaan ja kälystään.

Luin kirjan ahmimalla. Se on historiaa, jonka Kähkönen tekee todeksi ja eläväksi. Olin kyllä tiennyt Elvi Sinervon kaltaisista tunnetuista vasemmistolaisista ja heidän kohtalostaan, mutta en sitä, että sodan voittaneiden lainkoura ulottui vaatimattomiin työläiskoteihin saakka.

Jos jostakin en kirjallisuudessa pidä, niin murteella kirjoittamisesta, mutta sitäkään en vierastanut Kähkösen kirjassa. Hän kirjoittaa savon murretta niin aidosti ja oikein, että oli melkein kuin oma mummoni olisi haastellut kirjan sivuilla.

Ehdin jo aloittaa Kähkösen Lakanasiivet, kun en tiennyt, että kirjat pitäisi oikeastaan lukea kronologisessa järjestyksessä. Mustien morsiamien jälkeen tulee Rautayöt, sen jälkeen Jään ja tulen kevät ja sitten Lakanasiivet.

4 kommenttia:

Palaga kirjoitti...

Muistelen, että olisin ainakin jonkun kirjan näistä lukenut. Täytyy tarkastaa vielä kirjastosta, näyttvätkö tutuilta.

Sinulle on tunnustus blogissani!

catariina kirjoitti...

Luin nämä kaikki, sain juuri loppuun Lakanasiivet.Kirjaston jono oli pitkä,mutta kannatti. Lämpimästi ja realistisesti kerrottua lähihistoriaa.

Piri kirjoitti...

Lainasin pari viikkoa sitten Jään ja lumen kevät -kirjan. Pidin kirjasta, joten otin tänään lainaan Mustat morsiamet -kirjan. Olen käynyt aina silloin tällöin kurkkaamassa, mitä lukuvinkkejä sinulla olisi tarjolla. Kiva kun pidät blogia.

iidamari kirjoitti...

Kiitos kommenteista, hyvät kirjojen ystävät. Enpä olisi ikinä uskonut, mutta niin on käynyt, että silloin tällöin muistelen Kähkösen kirjojen lämmintä ja ymmärtävää tunnelmaa. Luulenpa, että joskus palaan näihin kirjoihin.