keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Mark Haddon


Mark Haddonin Yöllisen koiran merkillinen tapaus on yhtä aikaa hauska, liikuttava ja hämmentävä kirja. Kaikki nuo tunteet johtuvat samasta syystä: kirjan kertoja on Aspergerin syndroomaa sairastava 15-vuotias Christopher. Sairautensa vuoksi hän ei ymmärrä niin sanottua normaalia maailmaa eikä normaaleja ihmisiä, eivätkä ne ymmärrä häntä.

Hän ei ymmärrä tunteita; kun hänelle kerrotaan, että äiti on kuollut, niin äiti on kuollut, poissa, ei muuta. Häneen ei saa koskea, hän ei kestä lähelle tulevia ihmisiä eikä hän pidä keltaisesta ja ruskeasta, siksi hän ei syö mitään, mikä on keltaista tai ruskeaa. Matematiikassa hän on huippuhyvä, matematiikka on loogista ja numerot ovat selkeitä.

Eräänä yönä hän löytää naapurin koiran, joka on tapettu talikolla. Hän alkaa tutkia asiaa ja löytää paljon pahempaa kuin olisi ikinä voinut kuvitellakaan. Ja hän joutuu tekemään asioita, joita ei olisi ikinä voinut kuvitellakaan tekevänsä.

Ei varsinaisesti kaunokirjallisuutta, mutta mielenkiintoinen sukellus Aspergerin syndroomaa sairastavan pään sisälle.

Ei kommentteja: