tiistai 28. tammikuuta 2014

Kangastus 38

Kjell Westö on velho Helsingin ja tunnelmien kuvaajana. Kangastus38:aa lukiessani Helsinki heräsi henkiin. Kävelin sen kaduilla ja pysähdyin toisen päähenkilön kanssa katselemaan, kun kotimaista elokuvaa pistettiin purkkiin. Myös ajankuva on loistava: sitä ryydittävät viittaukset olympialaisiin, elokuviin ja moniin uutistapahtumin.

Kirjassa on kaksi päähenkilöä. Asianajaja Claes Thune. Hyväntahtoinen ja kiltti mies. Toinen on Thunen sihteeri rouva Matilda Wiik. Heidän välillään on haparoivaa ystävyyttä ja ymmärtämystä, jonkinlaista sielunveljeyttä, mutta raja-aitoja on liikaa.

Matilda kantaa mukanaan menneisyyttä, kipeitä asioita vuoden 1918 vankileiriltä. Thune puolestaan katsoo tulevaisuuteen, joka ei näytä yhtään sen paremmalta. Hän seuraa Hitlerin toimia ja aavistelee suuren sodan syttymistä. Jännitys tarttuu lukijaan: pelottava odotus konkretisoituu Jaryssa, Thunen juutalaisessa ystävässä, jonka mieli murtuu kauhujen edessä.

Sotaa ei näytä estävän mikään. Myös menneisyys tulee lähelle ja saa Matildan kiinni. Kirja päättyy tragediaan, jonka toinen osapuoli oli täysi yllätys minulle ja varmasti monelle muullekin.


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

https://www.youtube.com/watch?v=HTME9zu6okE

Tessa kirjoitti...

Tervehdys! Minulla on sinulle blogissani haaste!

friv 8 kirjoitti...

Houkutteleva ja hahmot voimme tuntea ja ymmärtää, että vaikka on aikaa voimme tutustua ja kokea, mitä siellä.

iidamari kirjoitti...

Juuri noin friv 8. Westö kirjoittaa niin, että pääsemme mukaan tuohon aikaan ja sen tapahtumiin.